sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Portti pihalammelle ja köysiaita DIY

Kevättä se lupaillee, tosin hiukan epämääräisesti ja nihkeästi. Aamulla paistoi aurinko ja vesi tippui räystäistä, joka pisara sanoi että kevät, kevät. Ja nyt on sellainen ihana jouluinen lumisade... Kevääntuskissani selailin viimekesäisiä kuvia ja löysin hauskoja otoksia pihalammesta ja sen uudesta portista.




Meillähän kaikki kasvillisuus (nurmikkoa lukuunottamatta) pitää olla aidattuna koirien vuoksi. Prinsessakoira Dana varmaan kiertäisikin kaikki kukkapenkit ja pensaikot, mutta Severi tuskin edes huomaa niitä vauhdinhurmassaan. Väliaikainen ratkaisu on ollut vihreä verkkoaita metallikepakoilla maahan keihästettynä. Ruma kuin mikäkin.




Sikäli tuo ratkaisu on ollut kätevä, että aidan on saanut tarvittaessa nopeasti pois ja takaisin. Esimerkiksi viime keväänä kun kävimme taistoon viiruhelven kanssa tai kun kunnostin allaspenkkiä ja jaoin perennoja olisi lapiotyö ollu paljon tuskaisampaa jos olisi joutunut tuommoisen verkkoaitahässäkän sisäpuolella kaivelemaan ja nostelemaan turpeita aidan yli. Nyt oli paljon helpompaa äheltää ja pyllistellä kun tilaa oli vapaasti ympärillä. 




Heinäkuun helteillä, juurikin silloin kun ainoa järjellinen liikuntamuoto oli kirjan sivun kääntäminen ja mojitolasin (alkoholiton versio tässä tapauksessa) kallistelu (minttua löytyy omasta takaa vaikka savilliseen moista juomaa) keksi Mies että nytpä hän tuunaa tuon altaanympärystän uuteen uskoon ja tekee portin altaalle. 




Eikun sirkeli soimaan ja puisten tolppien uudelleenmuotoiluun. Metrisistä aitatolpista tehtiin nimittäin kaksi yhden hinnalla. Poralla reiät tolppiin, tolpat maahan ja köysi läpi. Välillä Mies huuteli minua makutuomariksi jolloin vääntäydyin riippukeinusta ja tallustelin katselemaan ja pääsääntöisesti hyväksymään sen mitä sitten pitikin katsastaa. Aika helpon osan sain tässä tuunauksessa.




Portin rakentamisessa Mies hyödynsi olemassaolevia materiaaleja: Vanhasta aitaelementistä kehykset ja ristikko harjateräksen jämäkappaleista. Niitä nimittäin riittää useamman viherseinän rakentelun jäljiltä. Sitten portti kiinni pylväisiin ja ihailemaan jälkeä.

Siitä tulikin niin hieno ja sopivasti kuluneen näköinen että ihastelin koko loppukesän porttia aina ohikulkiessani. Eli näin pienellä pihalla koko ajan :D




Siinä se on. Niinkuin olisi aina ollut. Omalla paikallaan <3


12 kommenttia:

  1. Kyllä vain, siltä näyttää kuin aina olisi ollut. Ja kaunista on tuo piha-altaan ympäristö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä kaikki on sillälailla sopivasti rempallaan, sopii hyvin tyyliin tuo portti :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos, minustakin siitä tuli aivan ihana! Kuvia katsellessa tulee aina sellainen olo ettei malttaisi enää odottaa kevättä ja kesää. Onneksi ei ole enää pitkä aika :)

      Poista
  3. Kivasti hyödynnetty vanhoja materiaaleja. Portti on kieltämättä sen näköinen kuin olisi kuulunut puutarhaan aina :) Pidän myös tuosta köysiaidasta. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hiukan yritetään omalta osaltamme rajoittaa kulutushysteriaa ja käyttää mahdollisimman paljon olemassaolevia materiaaleja. Aika hyvin nurkista alkaa löytymään potentiaalista rakentelumateriaalia ;)
      Köysiaita on myös tosi kiva, ei haluttu mitään jäykkiä rakenteita. Mukavan pehmoinen ja ilme tulee tuommoisesta aidasta meidän pihaan.

      Poista
  4. Kaunista jälkeä kauniissa ympäristössä.

    VastaaPoista
  5. Kyllä tulee kesää ikävä, kun näitä kuvia katselee. Niin on kaunista. Portti on upea. Rajaa kivasti, mutta päästää kaiken kauniin "kehystettynä" läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi portti on tarpeeksi matala harpata yli, sillä se ei aukea 😂
      Lammesta nimittäin otetaan kaikki kastelukannuvesi ja sitä kuluu tässä pihassa jonkin verran... jalka yli ja kurotus kannun kanssa, käy aina päiväjumpasta kukkien kastelu!

      Poista
  6. Tiedätkö mitä ,teillä on niin ihmeellisen kaunis puutarha, että noita aitoja ei huomaa.
    Minä katsoin ensin kaikki kuvat ja vasta sitten luin tekstin ja kun siinä mainittiin tuo aita, minäkin huomasin sen.
    Olen eka kertaa sun blogissa ja aion myös jäädä lukijaksi, vakuutuin heti eka postauksesta. Ja liityin myös lukijaksi.
    Tuleppas käymään kylässä myös aurinkokujalla. Minäkin pidän puutarha blogia keväästä syksyyn, muun ajan sisustus jne blogia Jospa saisin perjantaina ekan puutarha postauksen aikaan.
    Rauhallista pääsiäisviikkoa sulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoista, sitä ei itse aina osaa edes ajatella miltä tuo puutarha näyttää muiden silmissä vaikka onhan se omienkin silmiin aika älyttömän kiva :)
      Kiva kun viihdyt Villiviinin parissa ja tervetuloa lukijaksi! Tulen taatusti vastavierailulle :)

      Poista