sunnuntai 10. maaliskuuta 2019

Portti pihalammelle ja köysiaita DIY

Kevättä se lupaillee, tosin hiukan epämääräisesti ja nihkeästi. Aamulla paistoi aurinko ja vesi tippui räystäistä, joka pisara sanoi että kevät, kevät. Ja nyt on sellainen ihana jouluinen lumisade... Kevääntuskissani selailin viimekesäisiä kuvia ja löysin hauskoja otoksia pihalammesta ja sen uudesta portista.




Meillähän kaikki kasvillisuus (nurmikkoa lukuunottamatta) pitää olla aidattuna koirien vuoksi. Prinsessakoira Dana varmaan kiertäisikin kaikki kukkapenkit ja pensaikot, mutta Severi tuskin edes huomaa niitä vauhdinhurmassaan. Väliaikainen ratkaisu on ollut vihreä verkkoaita metallikepakoilla maahan keihästettynä. Ruma kuin mikäkin.




Sikäli tuo ratkaisu on ollut kätevä, että aidan on saanut tarvittaessa nopeasti pois ja takaisin. Esimerkiksi viime keväänä kun kävimme taistoon viiruhelven kanssa tai kun kunnostin allaspenkkiä ja jaoin perennoja olisi lapiotyö ollu paljon tuskaisampaa jos olisi joutunut tuommoisen verkkoaitahässäkän sisäpuolella kaivelemaan ja nostelemaan turpeita aidan yli. Nyt oli paljon helpompaa äheltää ja pyllistellä kun tilaa oli vapaasti ympärillä. 




Heinäkuun helteillä, juurikin silloin kun ainoa järjellinen liikuntamuoto oli kirjan sivun kääntäminen ja mojitolasin (alkoholiton versio tässä tapauksessa) kallistelu (minttua löytyy omasta takaa vaikka savilliseen moista juomaa) keksi Mies että nytpä hän tuunaa tuon altaanympärystän uuteen uskoon ja tekee portin altaalle. 




Eikun sirkeli soimaan ja puisten tolppien uudelleenmuotoiluun. Metrisistä aitatolpista tehtiin nimittäin kaksi yhden hinnalla. Poralla reiät tolppiin, tolpat maahan ja köysi läpi. Välillä Mies huuteli minua makutuomariksi jolloin vääntäydyin riippukeinusta ja tallustelin katselemaan ja pääsääntöisesti hyväksymään sen mitä sitten pitikin katsastaa. Aika helpon osan sain tässä tuunauksessa.




Portin rakentamisessa Mies hyödynsi olemassaolevia materiaaleja: Vanhasta aitaelementistä kehykset ja ristikko harjateräksen jämäkappaleista. Niitä nimittäin riittää useamman viherseinän rakentelun jäljiltä. Sitten portti kiinni pylväisiin ja ihailemaan jälkeä.

Siitä tulikin niin hieno ja sopivasti kuluneen näköinen että ihastelin koko loppukesän porttia aina ohikulkiessani. Eli näin pienellä pihalla koko ajan :D




Siinä se on. Niinkuin olisi aina ollut. Omalla paikallaan <3