Ihanaa kesäiltaa kaikkialle. Tänään illalla aivo otti pienen loman ihan työviikon keskellä kun jälkipolven kanssa pidettiin pieni peli-ilta.
Pihalampi erottuu vielä kasvuston keskeltä, kiitos tämänkeväisen perennojen perkauksen. Aiemmin tuossa tummien Keijunkukkien tilalla kasvoi jäätävän kokoinen jättipoimulehti joka meinasi piilottaa koko lammen katseilta. Nyt saavat poimulehdet rehottaa muualla, menivät kuin kuumille kiville kun sosiaalisessa mediassa niitä laitettiin jakoon.
Viime keväänä eräänä sateisena päivänä heilahti lapio kerran jos toisenkin (klik Täällä), sen puuhastelun tuloksena pihalla on nyt kertakaikkis ihana saareke sekalaista seurakuntaa. On omppua ja kirsikkaa, Japaninruusukvitteniä ja karviaista. Pensaita, kesäkukkia, angervoja ja rikkaruohoja. Kivipolku joka johtaa… ei mihinkään. Mutta joka päivä siinä pitää käydä kävelemässä, koska silloin on keskellä ihanuutta <3
Riippukeinu on ihan parhaassa ilta-auringossa, syreenien katveessa. Sinne kelpaa pötkähtää tuoksuttelemaan kesää.