keskiviikko 13. kesäkuuta 2018

Vallan villiviini ja päivitys pihalta

Pihan viherseinät ja koko muukin piha rehottaa ja ajattelin jakaa sen rehevyyden kanssanne. Jälleen kerran... ;)
Villiviini on kasvanut hyvää vauhtia pergolan "katon" reunan yli ja antaa jo mukavasti hämyisää varjoa yhdessä aurinkopurjeen kanssa.






Leveyssuunnassa on kasvu myös melkoista, olen tässä ihmetellyt että mihin saakka se mahtaa vielä kasvaa. Ja kestääkö viherseinän tukisäleikkö tuon kasvimassan painon.








Koska nuo viherseinät ovat niin mainioita tilanjakajia olemme ajatelleet laittaa sellaiset vielä kahteen paikkaan. Silläkin uhalla että alamme toistaa itseämme ja piha käy tylsäksi. Toki niiden kasvustoa on ajateltu hiukan monipuolistaa, sillä toiseen laitetaan villiviinin lisäksi kärhöä ja toiseen piippuköynnöstä. Mutta niistä lisää sitten kun on jotain näytettävää ja kerrotavaa.

Kesäkukkapuolella ovat rautayrtit eli verbenat loistossaan, nämä värit ovat uusia tuttavuuksia minulle. Aikaisemmin on ollut vain sitä hehkuvan punaista. Mutta nämä värit ovat kyllä aivan ihastuttavia.






Etupihan pensasaluehan meni osittain uusiksi viime vuonna, siitä voi lukea aikaisemmasta postauksesta täältä. Hyvin ovat uudet pensaat lähteneet kasvuun ja satoakin on odotettavissa marjasinikuusamasta.




Altaan ympärillä on hauskasti väriä, mintut ja tuoksukurjenpovet kukkivat, jättipoimulehti on puhkeamassa kukkaan, jalopähkämö on täynnä nuppuja ja se edellisen postauksen kullero kukkii edelleen (ei kuollut parissa päivässä siis). Tähkätädyke taisi ottaa jakamisesta hiukan nokkiinsa, katsotaan kukkiiko tänä vuonna. Päivänliljat ovat kiitollisia siirrettäviä, entisen viiruhelpipenkin siirrännäiset ovat kasvaneet kiitettävästi ja täyttävät jo mukavasti tuota altaan reunustaa.










Japaninkelta-angervo on tällä hetkellä huikeassa limesävyssä, harmi ettei kameralla saa tallennettua sitä loistoa. Tai ainakaan minä en saa.






Kauneutta ja hyötyä, saamettikukkien huikaisevan hienoa väriloistoa. Itse olen vasta viime vuosina oppinut ihastelemaan näiden kauneutta, taitaa olla aika aliarvostettu kukka tämä. Istutin kasvilavalle reunustamaan istutuksia samoin kuin viimevuonna. Kaunista kasvinsuojelua. Alempi kuvista on viime vuodelta, piristäviä väriläiskiä ovat nuo samettikukkaset.







Lopuksi vielä yksi pörriäinen, joka on kerännyt lupiinista aivan mahtavan saliin pussihousuihinsa <3




Kesäisiä kesäkuun päiviä kaikille, nautitaan säästä kuin säästä!





























8 kommenttia:

  1. Olipa mukavan kesäinen postaus hienoine kuvineen :). Hienoja viherseiniä ja kauniita kasviyhdistelmiä. Japanin kelta-angervo herätti kiinnostukseni, on minulle aivan uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tuossa pihassa riittää kuvattavaa, vaikkakin näin pienellä pihalla on aina samat kuvakulmat :)
      Tuo keltajapaningervo on kaunis pikkupensas, muuttaa sävyään kasvukauden aikana. Sopii tuohon altaan reunalle kyllä tavattoman hyvin (Miehen idea laittaa se siihen).

      Poista
  2. Selkää tulin hetkeksi lepuuttamaan koneen ääreen puutarhasta. Kiva oli katsella teidä siistiä, runsasta puutarhaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti selkä on lepuuttunut, kiva kun jaksoit katsella kuvat läpi :)
      Mukavia puutarhurointituokioita sinulle Pauliina!

      Poista
  3. Nuo viherseinät ovat upeat. Mietin itse usein, kuinka tuollaiset toteuttaisi, mutta olemassa olevat asiat antavat omat haasteensa. Kauanko nuo sinun villiviinit ovat jo seinäpaikalla kasvaneet?

    Antaako koira kaiken olla rauhassa? Meillä nimittäin pakkaa vähän tekemään omia reissuja multamaalla...

    Ihana, miten sun kastelukannukin on niin sävy sävyyn kukkien kanssa. Kyllä on runsasta, kaunista ja sävykästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo pergolan villiviini on vanha, tosin meidän tähän muuttaessa (v. 2014 syksyllä) se oli aika vaatimaton ja matala. Kasvoi semmoisen metrisen seinäkkeen vierustalla. Tuossa mallissaan se on ollut vuodesta 2015. Pienempi autokatoksen suuntainen seinä tehtiin viime vuonna joten hyvin sekin on kasvuun lähtenyt. Rehevyydestä kiitos kuuluu kanankakalle ja ahkeralle kastelulle.

      Istutusalueet saavat olla rauhassa, koska ne kaikki on ympäröity verkkoaidoilla tai köysin... muuten karvakorvat menevät juuri sieltä mistä huvittaa. Ei kovin esteettistä mutta ei voi mitään.

      Tuo kastelukannun ja kukkien yhteensopivuus on sattumaa, just katoin että voi kun tylsä muovikannu, olisi edes semmoinen kaunis peltinen :)

      Poista
  4. Kiiitos kun kävit kommentoimassa blogissani, niin löysin tänne.
    Kaikki näyttää niin kauniilta ja meillä taitaa olla sama 'ideologia' pihan suhteen..
    Tänä vuonna jätin kukkapenkkien ( aika epä esteettiset) aidat laittamatta ja aika hyvin ovat koirat oppineet vuosien saatossa, ettei mamma tykkää, jos penkeissä pyöritään ;) Ja yleensä 'tuhot' ovat aika pieniä...
    Oikein kivaa juhannusviikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun tulit kurkistamaan :)
      Meillä tosiaan tuo nuorempi koiruus saa välillä sen sortin juoksuhepulit että siinä ei paljon varota mitään. Mietittiin juuri Miehen kanssa että jos tekaisisi uuden penkin tuohon keskelle pihaa, jättäisi vain sopivan ralliradalla tuolle hurjapäälle juostavaksi penkkien väliin.
      Huikaisevan hienoa ja sateista juhannusviikon sinnekin!

      Poista