Värikästä syksyä ja kukkivia kukkia

Enpäs muista että koskaan olisin täällä eteläisessä osassa kotomaata nähnyt tällaista ruskaa. Töistä kotiin palatessa on viime viikon aikana ollut sellainen värien loiste tienvarsilla että autoillessa ei ole ollut mikään kiire. Ihan rauhassa olen ajellut ja ihastellut luonnon kauneutta.

Pihan puut ja pensaat ovat myös saaneet hauskat värit, maalari on hakenut paletistaan kaikki mahdolliset oranssin ja punaisen sävyt mitä löytyy.

Tuure-pihlaja vaihtoi väritystään parissa päivässä vihreästä oranssiin, sen väritys pääsee hienosti oikeuksiinsa ikivihreiden tuijien vierellä. 

Tuhkapensaat loistavat myös tuijien keskeltä. Yhtään eivät ole ottaneet nokkiinsa viime syksyn muuttosta nykyiseen paikkaansa vaan ovat kasvaneet ja kukoistaneet jos mahdollista entistäkin paremmin. Ja nyt antavat parastaan syysasussaan.

Sama tuhkapensaspöpelikkö toisesta suunnasta. Etualalla korallikanukka yrittää tunkea kuvaan, mutta on raasu niin harvaoksainen että en tohtinut enempää päästää sitä esille.

Pilvikirsikka ja marja-aroniat sekä etualan mustikat ovat myös huikeissa oranssin sävyissä.

Ja joka päivä jaksan ihmetellä noita kesäkukkia, jotka kukkivat ja kukkivat ja kukkivat. Pelargonia pukkaa nuppua kuin viimeistä päivää ja kelloköynnöksessä on enemmän nuppuja ja kukkia kuin koko kesänä. Ilmeisesti kuuma kesä stressasi kasvejakin aikalailla ja syksyn leppeät kelit ovat olleet niille enemmän kuin mieluisat.

Kelloköynnöksen lehvästö alkaa olla syysvärissä, mutta kukkaa pukkaa vaan.

Kelloköynnös kasvatti kesän aikana myös aikamoisen lehvästön, ja se kävikin aika raskaaksi tukikeppien kannatella. 

Kunhan kelit on nätit niin hyvin nuo tuossa tönöttävät, muutaman tuulisemman päivän jälkeen niitä on sen sijaan nosteltu pystyyn ja asteltu takaisin paikoilleen kieli keskellä suuta. Onneksi en silloin taannoisen myrkytuulen jälkeen vielä heittänyt näitä pois vaikka sekin mielessä käväisi. Olisi jäänyt muuten tämä kukkaloisto näkemättä. 

Tänään käytiin Severin (se karvasutti koira) kanssa niittylenkillä, pakkohan sitä oli muutama kuva räpsäistä luonnon ihmeistä.

Pienen pienet orvokit kukkivat kallionkupeessa. Muita lenkillä nähtyjä kukkijoita oli mm. voikukka, siankärsämöt, kissankellot, puna-apila, saunakukat ja syysmaitiainen. Kotipihalla toista kierrosta vetävät mm. poimulehti, kärhö, rentukka, niittysalvia ja orvokit.

Vaikka en tästä kasvista (Kurtturuusu eli Rosa rugosa) muuten perustakaan, niin täytyy myöntää että aika kauniit sävyt ja muodot oli tässä pensaassa. Hiukan koirakin ihmetteli kun tallustelin pensaikon reunaa edestakaisin ja yritin valita tusinasta hienoja kuvauskohtia sen parhaan :)

Yleensä suomalainen toteaa, että sateen sattuessa sateessa. Nyt täytyy todeta, että lämpöallon sattuessa lämpimässä. Ihanaa on tällainen, mutta ihan hiukan jo odotan niitä kauniita pakkaspäiviäkin...

Ja vielä näin lopuksi esitän myös pahoittelut kuvien laadusta, olen innoissani räpsinyt kuvia kännykkäkameralla enkä ole tenhyt minkänlaista alkeellistakaan kuvienkäsittelyä näihin kuviin. Että luomulla mennään tällä kertaa :D