tiistai 14. toukokuuta 2019

Keväistä puutarhapäivää

Pitkästä aikaa puutarhapäivää! Ei ole oikein blogsahtanut kun tuo kevät on himmaillut vauhtiaaan aikatavalla. Mutta pikkuhiljaa on meno muuttumassa ja tänään olikin jo sen verran hauskan näköisiä juttuja puutarhassa että piti oikein kamera kaivaa esille.




Kesäkukkien kanssa ollaa edelleen orvokkiasteella. Hyiset kelit eivät ole innoittaneet minkäänlaiseen kesäkukkahuumaan ja nuo muutama viikko sitten hankitut kaunokaiset ovat edelleen pihan ainoat kesäkukat. Mutta annappas olla, sääennuste lupailee ihan mahtavia kesäkukkien istutuskelejä joten pitänee suunnata auton nokka lähipäivinä kohti puutarhakauppaa.


Ja sitten sinne puutarhaan

Viime vuonnahan pihalta kaivettiin nurmikkoa pois ja tilalle perustettiin Niittypenkki (näet postauksen siitä täältä). Koska siitä tuli aivan superihana piti sitä sitten tänä vuonna laajentaa... kuvassa oikeassa reunassa oleva ruskea osuus on uutta penkkiä, nyt jo mietitään että tuliko laajennuksesta liian pieni!




Pergolan kulmalla oleva havuryhmä myllerrettiin myös hiljattain uuteen uskoon. Kasvit olivat vanhassa penkissä niin tiiviissä rykelmässä, että ahtaanpaikan kammo iski pelkästään niitä katsoessa. Niinpä kasvit kaivettiin ylös, pankkiä laajennettiin reilusti ja kasvit aseteltiin uuteen marssijärjestykseen. Lisäksi sinne siirrettiin yhdestä penkistä mustikat, toisesta kuunliljat ja ystäviltä ruinattiin lisää kallionauhusta. Ei mutten ahdista enää, on tilaa olla ja kasvaa.




Tuntuu kuin puutarha pidättäisi hengitystään odotellessaan lämpimämpiä kelejä. Pilvikirsikka ja angervot ovat viittä vaille poks. Huomenna tai ylihuomenna meillä on ihan tosi paljon valkoisia kukkia ympäri pihaa.








Mirrinmintussa on pikkiriikkiset nuput, kohta on pörriäisille ja perhosille nannaa tiedossa <3




Sitten päästään pihalammelle. Keltajapaninangervo on jälleen huikean hienossa värityksessä. Tuoksukurjenpolvet ovat muhkeina pengerryksellä, aivan mahtava reunuskasvi muuten. Kasvaa missä vain ja on helppo pitää kurissa.






Tämä sammalleimu on ihan suosikki, karkkiraitainen Candy Stripes.




Puutarhan huoltotoimenpiteet ovat aivan täydellistä mindfulnessia, onko mitään rentouttavampaa kuin voikukkaraudan kanssa pihalla haahuilu ja seuraavan voikukan metsästys.


Päivän voikukkasaalis 

Kärhö on intoutunut salakasvuun, meinasin leikellä vanhat kuivettuneet kasvustot juurta myöden mutta kärhö olikin kasvatellut lehtiä ja kukkanuppuja pitkin ja poikin. Siinä saikin sitten kieli keskellä suuta tarkastella että mitä leikkaa ja mitä jättää.




Pihan uusimmat rhodot ovat tämänkeväisiä tulokkaita ja sen vuoksi varmaankin noinkin mehevässä kunnossa. Availevat jo ensimmäisiä nuppujaan lupaillen mahtavaa väri-ilottelua piakkoin.






Marjasinikuusamat kukkivat anteliaasti, toivottavasti niistä saadaan paljon marjoja. Ovat kuulemma aikamoisia terveyspommeja nekin. 




Viime elokuussa pihaan sisääntuloa muokattiin hieman, kesän kuivattama nurmikko muuttui kivikkoryhmäksi (siitä voi lukea täältä).  Ensimmäisen talven ja valtaisan lumikuorman jälkeen on kivikon kasvusto erinomaisessa kunnossa.




Mies teki viime vuonna kokeilumielessä betonivadin, erinomaisen onnistunut lopputulos mielestäni. Viime viikonloppuna sen reunalle muutti pieni liskonen. Täydellinen paikka aurinkokylvyille!




Ihania kevätpäiviä kaikille <3

4 kommenttia:

  1. Huh, kun on kesäisen näköisiä kuvia! Kärhökin jo noin pitkällä kasvussaan. Pihalampenne on hieno ja viimeistellyn näköinen. Minä muuten kitkin tänään samanlaisen lastin voikukkia nurmikolta eikä tarvinnut edes liikkua paikaltaan mihinkään. Mistä ihmeestä niitä onkaan nyt näin hirveästi ilmestynyt?! Varmaan menisi kaksi viikkoa täyspäiväistä kitkentää, ennenkuin meidän nurmikko olisi niistä puhdas. Mahtavan pulleat nuput alppiruusuissa. Aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä etelässä ollaan aina ajoissa, vieläkin jaksan hämmästellä sitä kuinka paljon nopeammin kevät etenee täällä pohjoisempaan osaan maata verrattuna. Muistan esimerkiksi erään kevätjuhlapäivän Oulussa kun poljin kouluun ja tajusin että koivut ovat hiirenkorvalla. Ja täällä ollaan jo ihan kesän kynnyksellä kun suvivirttä lauletaan...
      Voikukat ovat tosiaan ihan ehtymätön luonnonvara, joka vuosi sama rumba edessä. Toinen vitsaus on vuohenputki, joka kasva aina vaan...
      Aurinkoista viikkoa sinnekin, ja pulleita nuppuja 😀

      Poista
  2. Teillä on tosi rehevää siellä vaikka etelässä täälläkin ollaan. Minulla on yhdessä rinteessä varmaan satoja tuoksukurjenpolvea. Mutta ne ovat noin kymmenensenttisiä. Ja alppiruusuni nuput on ihan pieniä. Upeaa siellä kertakaikkiaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei nuo meidän vanhempien alppiruusujen nuput päätä huimaa, uusimmat tulokkaat vain näyttävät jo värikkäitä nuppujaan. Meillä tuoksukurjenpolven kasvua taitaa avittaa etelän suunta ja muuri joka lämmittää aika mukavasti tuota kasvustoa. Lähipäivien lämpö varmaan räjäyttää pakan ihan joka puolella 😊

      Poista