Kevätkevätkevät!

Eilen oli kevätpäivä kauneimmillaan, lämpötila kipusi sellaisiin lukemiin että pipo lensi nurkkaan ja toppatakki vaihtui ohuempaan olomuotoon. Olen  ollut selkäpotilaana koko viikon ja edelleenkin toimintakyky on rajoittunut, mutta oli minusta sentään johonkin hyödylliseen puuhaan. 

Nuoremmat omenapuut ovat kasvaneet ihan holtittomasti ja nyt oli aika näyttää niille oksasaksia. Tepastelin puiden ympärillä hissukseen ja leikkasin hiukan sieltä ja hiukan täältä. Jäljelle jääneet oksat kurottelivat kauniisti kohti sinitaivasta ja totesimme Miehen kanssa että pitänee pistää painot oksiin jotta jotenkin asiallisesti asettuisivat. 

Minä väkersin painoja kivistä, kuitukankaasta ja rautalangasta. Kumimatosta leikkasin suikaleen ja tein reiät molempiin päihin. Kumi oksan ympäri ja rautalanka rei'istä läpi. Siinäpä paino killuu, eikä vahingoita oksaa. On myös helppo siirtää tarpeen vaatiessa.

Painojen kiinnittämisen oksiin teki hankalaksi vain se, että korkein puista kurottautuu yli kolmen metrin korkeuteen ja meillä ei ole kunnon kiipeilyvälineitä. Koska Mies on Insinööri, keksi hän ratkaisun: hän viritteli jatkotikkaista A-tikkaat laittamalla ne nippusiteillä ylhäältä kiinni. Hyvin toimivat, kukaan ei loukkaantunut ja puu sai painonsa.

Pihatammen syksyllä varistamat lehdet saivat talvehtia siinä mihin tippuivat. Koska osa laskeutumispaikoista oli pihanurmella ajattelin että ihan hiukan ja varovasti siistin niitä pois jotta nurmikko pääsee kuivumaan. Lehdet olivat jo kuivuneet kevätauringossa joten muutamalla kevyellä haravanvedolla ne sai kasattua. Lumentyöntimen avulla sain siirrettyä ne kottikärryihin, kaikki tämä toiminta tapahtui kivun sallimissa rajoissa ja selkää säästäen. Liike on lääke, joten tässä tuli sopivasti terapeuttista hyötyliikuntaa koko kropalle :D Ja oikeasti noita lehtiä oli siivottavaksi asti peräti pari kottikärryllistä, joten ei kovin raskaaksi käynyt tuo puuhastelu. 

Kuten kuvista näkyy on ympäristö vielä aika kuolleen näköistä. Pihalla ei vielä ole kukkivia kasveja näkyvissä, mutta yllätyksen tuotti varjoyrtti jonka siirsin viime vuonna varjoisempaan paikkaan kasvamaan. Nyt se on täynnä kukkanuppuja jotka aukeavat ihan taatusti lähipäivänä, sen verran lämpöisiä kelejä on luvassa. Voi olla että muissakin penkeissä on vastaavia yllätyksiä mutta ne ovat sitten visusti piilossa kaiken kuolleen kasvillisuuden alla. Vielä ei ole minusta penkkejä siivoamaan...

Sopivasti lepuutusta pikkupuuhastelun välissä pitää mielen ja kehon virkeänä. Kyllä kelpasi köllähtää aurinkotuoliin kirjan pariin nauttimaan aurinkokylvystä ja lämpöhoidosta.

Uskon että tohinaa riittää jokaisessa puutarhahuushollissa tänä viikonloppuna, joten ihania puutarhapäiviä kaikille <3