Aiheena vesi eli pihalammen tarina

Olemme asuneet nyt kolme vuotta vaaleansinisessä talossa. Sen piha ei ole koolla pilattu, mutta talo on onneksi rakennettu tontin reunaan ja pengerrys jakaa pihan hauskasti ylä- ja alapihaksi.

Alkutilanne puutarhassa oli hedelmällinen, piha oli lähinnä nurmikkoa. Meillä on ollut siis mahdollisuus suunnitella ja rakennella kaikenlaisia hauskoja tiloja pihallemme näiden muutaman vuoden aikana. Alkuun Mies oli enemmänkin visionäärinä, mutta pian puutarhasta kasvoi yhteinen projekti.

Mies jutteli koko ensimmäisen talven että pihalle pitää saada vesiaihe. Mielellään sellainen jossa on myös puro ja silta ja jossa uiskentelee karppeja. Olisihan tuohon pihaan sellainenkin mahtunut, mutta käsipelillä kaivamalla se olisi ollut ehkä hiukan liian iso homma.

Urakka ei alkanut kuitenkaan kuopan kaivamisella, vaan ensin Mies purki pengerryksen muurin koska se oli kallellaan sinne sun tänne. Ennen muurin uudelleen pystytystä oli sitten sen kuopankaivuun ja altaan rakentamisen aika.

Allasmuovi kuopan pohjalle ja vettä perään. Sen jälkeen varovaisesti kivien asettelua ja allas alkoi muotoutua.

Kun allas oli saanut muotonsa oli muurin vuoro. Mies tekikin siitä sitten sellaisen hienon ja tukevan josta ryöppyää vesiputous lampeen. Vielä muutama kasvi altaan kylkeen ja vesiaihe oli valmis. Kesä sitä ihasteltiin ja nautittiin veden solinasta.

Seuraavana keväänä allas täytettiin taas vedellä. Joka ei pysynyt siinä. Ilmeisesti pohjamuoviin oli tullut kivien painosta reikä. Mies läksi kaupoille, sanoi ostavansa nyt kunnollista allaskumia joka taatusti kestää. Palattuaan selitti että sai rullanlopunkin samaan hintaan kun ei siitä loppusuikaleesta olisi kenellekään ollut mitään iloa.

Minä kaivoin istutukset altaan reunalta pois, mies heitteli altaan pohjakivet pitkin pihaa ja raahasi rikkinäisen allasmuovin syrjään. Hetken kuluttua hän tuli innoissaan ehdottamaan, että tehtäisiin altaasta hieman isompi, koska kumia on tarvittava määrä ja nykyinen allas olikin ollut ehkä hiukan pieni. Hiukan suunnittelua ja pohdintaa ja tadaa, uuden altaan muoto oli hahmoteltu maahan.  Ja taas alkoi lapio heilua.

Altaasta tuli vain vajaa puolet isompi, mutta kuinka paljon sen vaikuttikaan kokonaisuuteen. 

Minä pääsin perehtymään perennojen maailmaan, josta tiesin ennen tätä hyvin, hyvin vähän. Istuin lehtipinojen keskellä ja ihmettelin runsaudenpulaa ja valinnan vaikeutta.

Halusimme pihallemme mahdollisimman paljon kasvillisuutta joka houkuttelisi perhosia ja muita öttiäisiä. Lopulta istutussuunnitelma oli tehtynä ja tein elämäni ensimmäisen kasvinettitilaukseni.

Uudet kasvit saapuivat ja istutin niitä yömyöhälle. Ihan vain koska en malttanut lopettaa. Kärräsin multaa, tavasin istutussuunnitelmaani ja nautin mullan tuoksusta ja tekemisen riemusta.

Nyt on sitten vietetty kolme vuotta yhteiseloa pihalammen ja sen asukkaiden kanssa. Veden äärellä on mennyt tovi jos toinenkin elon moninaisuutta ihmetellessä. Keväällä koirien iltapissatuksella on altaalta kuuluva sammakoiden soidinkurnutus tiennyt vain yhtä asiaa: lammesta on kannettu muutamia viikkoja myöhemmin ämpärikaupalla sammakonkutua läheiseen veto-ojaan.

Tässä lammen hedelmällisiä asukkeja, Prinsessa ja Prinssi.

Tänä vuonna pihallamme asusteli myös ainakin kaksi rantakäärmettä, Raili ja Rane. Kovin olivat arkoja, eivät millään olisi suostuneet kuvattaviksi. Nämä otokset ovat Miehen kuvaamia, jostain syystä en itse hakenut niitä tähtäimeen kovin aktiivisesti...

Lammella lenteli perhosten lisäksi pörriäisiä, kukkakärpäsiä, sudenkorentoja ja tietenkin lintuja. 

Ja asusteli siellä joku isompi hämähäkkikin. Vakuuttelin itselleni että sen varmaan kuuluu asua täällä. Hyvää evästä jollekin...

Lammesta on tullut meille tärkeä ja keskeinen osa arkea: sen äärellä syödään lounasta, juodaan päiväkaffet, istutaan illalla saunan jälkeen tai  nautitaan lasillinen viiniä.

Nyt ymmärrän miksi Mies niin kiihkeästi sen ensimmäisen talven lammesta jutteli. Jos meillä joskus on joku toinen piha harrastettavana on ihan varmaa että siellä on lampi. Jossa ehkä on myös se puro ja silta ja jossa uiskentelee karppeja...